Viimeviikolla vietimme taas ihanaa arkea  mikä tarkoittaa että saan viettää pikkupoiken kanssa vähän "laatuaikaa", kun ihmislapset ovat koulussa. Ihanan viileä syyskeli ja Capon "vanheminen" merkitsee myös sitä että pääsemme taas pidemmille lenkeille metsäpolkuja ja teitä pitkin... Ihanat pojat ja ihana syksy!

"koira tanssia"

Sitten toiseen asiaan: Jäinkin viimeviikon näyttelyn jälkeen pohtimaan mikä meni "pieleen" Capon kanssa kun esiintyminen oli ihan pelleilyä..  Pikkupoika kyllä osaa seistä nätisti (ainakin hetken)  ja kulkea hihnassa (pomppimatta)...mutta joku juttu suoraan sanottuna meni päin....uhkailin jo että itse en esitä Capoa enää, joku muu saa  tai sitten saa kaikki näyttelyt olla . Kävimme sitten viimeviikolla näyttelyharkoissa missä pomppiminen senkuin jatkui.. aina vaan..mutta sitten ihan treenien loppuvaiheessa Caponen rauhoittui ja kulki taas ihan OK. (Ok:lla tarkoitan että pomppii vain vähän mutta kävelee myös). Voiko se olla että Capolla oli oikeasti aivan liian paljon energiaa viimeksi?? Että sillä oli oikeasti kova tarve päästä muiden koirien lähelle kun oma kaveri Bamsekaan ei ollut sillon mukana, eikä ollut päässyt purkaamaan energiansa ennen kehää??

No tänään kävimme TAAS näyttelyissä, vantaalla tällä kertaa. Ja nyt otettiin Bamsenkin mukaan henkiseksi tueksi ja väsyttäjäksi . Capon aivan ihana veli Eppu oli tällä kertaa mukana myös sekä pari muuta treenikaveria nähtiin. Ja kas kummaa paljon paremmin poika kulki tänään kun viikko sitten!! Tuomarina oli mukavan tuntuinen ranskalainen mies joka rauhallisesti käsitteli niin koiria kun omistajia. Capo kulki ihan OK, pari hyppy-pomppi-loikkaa mutta muuten meni hyvin ja kun seisoitin Capoa kuulin pari- kolme kertaa sanan "excellent" ai kuinka se lohdutti mieltä!! Urospentuja oli tällä kertaa 4 kpl ja iloksemme Capo sijoittui toiseksi KP.llä  ja kaiken lisäksi Eppu-veli oli kolmas , hyvä Eppu!

Viikon päästä pikkupojat pääsevät "koira-lomalle" kasvattajalle kun ihmiset lähtee pienelle retkelle. Eli Capo "starttaa" taas ensiviikolla Porvoossa kasvattajan kanssa, pidetään peukkuja.