Vuosi 2013

Vuoteen 2013 mahtuu sekä hyviä että huonoja asioita, mutta ilman muuta positiivinen tunne on se päällisin tunne. Alkuvuosi ja kevät kuljettiin 'sumussa' ihan kirjaimellisesti. Omat silmät reistaili ja leikattiinkin pääsiäisen aikoihin. Tämän takia alkuvuosi oli ikävää aikaa ja jouduin perumaan sekä kehäsihteerikurssin mihin olin jo kerennyt ilmoittautua, sekä muita koira/koiraihmisten tapahtumia. Capon ensimmäinen näyttely tänä vuonna olikin juuri siitä syystä poikkeuksellisesti vasta huhtikuun lopussa- jopa kevään erikoisnäyttely jäi väliin kun omistaja ei nähnyt kunnolla.

Toukokuun lopussa Capo astui Hetan ja jäimme jännittyneenä odottamaan tuleeko pienokaisia vai ei.

Heinäkuussa osallistuimme koko perheen voimin Cavalieryhdistyksen kesäpäiviin, joita vietittiin Savonlinnassa. Tapahtuma oli koko perheen mielestä mukava joten varmasti olemme ensi vuonna paikalla.

Heinäkuun lopussa Heta synnytti poikavoittoisen yksivärisen pentueen ja olimme ihan myyty. Olimme jo viime vuonna luvattu tyttärellemme että tänä vuonna hänen unelmansa täyttyy ja hankimme hänelle, tavalla tai toisella, oman koiran. Kun Capo astui Hetan, tuntui vaan täysin oikealle että tuleva pentu olisi Capon pentu. Capohan on oikein 'unelma' koira, kiltti, avoin ja ystävällinen ja kaikin tavoin hyväntuulinen koira - en haluaisi 'hukata' näitä ominaisuuksia! Vicky Lee valikoitui sitten joukosta, emmekä tähän mennessä olla vielä katuneet päätöstä!

Elo-syyskuu oli sitten vilkkaampi kuukausi koskien näyttelyitä. Capo ei ollut kesä-heinäkuussa ollenkaan virallisissa kehissä mutta elo-syyskuu oli sitten vilkkaampi. Erityisen makealle tuntui Kaivopuiston komea voitto kun Capo voitti hienosti ensin avoluokan ja sitten sijoittui parhaaksi urokseksi ja sai sen kauan odotetun toisen sertinsä. Tuomarina toimi brittiläinen kasvattaja-tuomari, joten kyllä hienolle tuntui se että sai itselleen 'vahvistusta' siihen että ollaan oikeilla jäljillä. Capon VSP tuli niin mahtavaan paikkaan että ei ole tosikaan! Vielä hienompaa oli se että paikalla oli liuta ystäviä sekä rakas kasvattaja.

Syyskuussa muutti rakkaista rakkain Vicky Lee kotiin, reipas ja avoin likka joka rakastaa ihmisiä yli kaiken. Luonne likalla on niin kohdalla, ja olen vakuuttunut siitä että hyvän päätöksen olemme tehneet!

Marraskuussa vietittiin viikonloppu Jyväskylässä, erikoisnäyttelyssä sekä Cavalieryhdistyksen gaalajuhlassa. Oikein mukava viikonloppu kaikenkaikkiaan ja mukavassa seurassa tottakai!

Joulukuussa oli jäljellä messarin voittaja viikonloppu. Olin ilmoittanut Capon yhdelle päivälle ja itse olin toisena päivänä rotuyhdistyksen ständillä. Messarista kirjoitinkin jo edellisessä päivityksessä. Siellähän se viimeinen serti sitten napsahti, komeasti sekin- isossa näyttelyssä ja myöskin arvostetun tuomarin edessä ja kuten edellisellä kerralla ystävien kannustamana!

Koirat ovat saaneet olla terveinä, mikä olikin oikeastaan minun ainoa toive tälle vuodelle. Siitä olen äärimmäisen kiitollinen. Valitettavasti olen joutunut tänä vuonna myös pettymään tiettyihin ihmisiin, kun naivisti olen uskonut että muutkin ihmiset ovat sanansa mittaisia. No onhan erittyivät sitten jyvät akanoista, joten hyvillä fiiliksillä mennään kohti uutta vuotta joka tapauksessa :D !

Ensivuoden 'tavoitteet ja toiveet' ovat sitten yksinkertaisia; Koirille (ja ihmisille) toivon terveyttä ennen kaikkea- se on kaikista tärkein. Mennään kuten tähänkin asti, sinne minne huvittaa- harrastushan tämä vain on. Vicky on menossa jo tammikuussa pentukehiin, tyttären luotsaamana. Capo menee kyllä johonkin näyttelyyn, ajattelin mahdollisesti viedä se maailmavoittaja näyttelyyn elokuussa, erkkariin varmasti kanssa. Muut katsellaan sitten.

Kiitän kaikkia ystäviä kuluneesta vuodesta, olen kiitollinen kannustuksesta ja kaikesta tuesta sekä privasti että kehän laidalla. Kiitos myös molemmille kasvattajille, Bigille ihan kaikesta ja Tuulalle luottamuksesta ja Vickysta. Suuri kiitos myös 'luottokaverille'. Nähdään taas!