Perjantai oli kaikin tavoin tärkeä päivä, enkä puhu kuninkaallisista häistä vaan ihan jostain muusta . Olin edellisenä päivänyt käynyt naapurissa moikkaamassa Tyyne-mäyräkoira joka on Capon kanssa samanikäisinä ja pentuajan leikkikaveri. Tyyne oli kantavana ja masu oli jo melkoinen. Tyynen omistajan (ystäväni) kanssa sitten pähkäiltiin montako pentua siellä oli ja milloin meinaa ensisynnyttäjä synnyttää, lämmöt kun oli jo laskeneet. Seuraavana päivänä soitin töistä, kaikki ennallaan mitään merkkejä synnytyksestä ei ollut vielä näkyvillä. Iltapäivällä tuli sitten viesti että Tyynen ensimmäinen prinsessa syntynyt ja kaikki on hyvin. Oli kuitenkin pakko soittaa hetkenpäästä ja varmistaa montako pentua tullut, mutta lisää ei ollut vielä tullut mutta omistajan äänestä päätellen kyselin haluaako hän seuraa/apua. Kerkesin paikalle kun toinen tyttönen syntyi mutta sitten vauhti hiljeni.... odotettiin ja odotettiin, meni tunti meni toinen ja emättimestä tuli musta-vihreetä jolloin päädettiin soittaa eläinlääkärille ihan varmistaaksemme miten edetä.

Ell käski tulla näytille; lähtö tohinoissa syntyikin jo prinsessa nro 3   mutta päädyttiin kuitenkin lähtemään koska kolmatta jouduttiin odottamaan niin kauan. Saavuttuamme ell:lle saimme sitten "oman huoneen". Muita potilaita tuli ja meni mutta päädyttiin odottamaan. Odotettiin taas tunti ja kaksi jos ei peräti kolme. Tyyne ultrattiinkin ja todettiin että masussa on vielä yksi pentu. Päädyttiin laittamaan tippa ja Tyynelle annettiin kalkkia ja oxytosin jonka jälkeen pieni musta prinsessa melkein "lensi" ulos suoraan minun käteeni . Sain leikata napanuorankin joten ristin itseni ihan kummitädiksikin .

Eli synnytys oli itselleni ensimmäinen, tai siis mitä koiriin tulee. Opiskeluaikoina olin jokunen  viikko synnytys salissa harjoittelemassa joten ihmispuolelta hiukan kokemusta . Kokemus oli kaikenkaikkeaan juusi sellainen mitä oli kuvitellutkin ja olenkin taas yksi kokemus rikkaampi . On todella opettavaista päästä mukaan harjoittelemaan ja kokemuksien kautta oppii taas käytännön puolta. Olen myös siinä hyvässa asemassa että itselläni on tukiverkosto, soitettiinhan synnytys tohinoissa Bamsen ja Capon kasvattajalle  ja konsultoitiin eri asioissa sekä synnytykseen liittyvistä asioista sekä vastasyntyneiden hoidosta yms.

no se niistä höpinöistä; laitanpas kuvia Tyynestä ja vastasyntyneistä  pennuista.

JOS JOKU ON KIINNOSTUNUT PENNUSTA NIIN TÄSSÄ YHTEYSIEDOT: http://sanettes.nettisivu.org/pennut/

Neljä tyttöä, 2 punaista ja 2 mustaa punaisin merkein.