Tämä vuosi on ollut raskas, johtuen monesta syystä. Koirien kanssa alkuvuosi oli aivan hirveä, ja menetimme Bamsen helmikuussa akuutisti lymfoomaan. Bamsen tilanne romahti eikä meille jäänyt vaihtoehtoja kun päästää Bamsen pois. Lauma on sopeutunut tilanteeseen hyvin, eikä ole vaikuttanut dynamiikkaan millään tavalla. Päivittäin Bamse on kuitenkin vielä mielessä, mutta enää ei tule ihan joka päivä itku.

Reilu kuukausi Bamsen kuoleman jälkeen Vickan sairastui vakavasti kun nisätulehdus iski ja lääkkeistä huolimatta infektio levisi ja nisä meni kuolioon. Vickan pääsi päivystysleikkaukseen ja teholle seurantaan. Tämä tarina kuitenkin päättyi hyvin ja Vickan on toipunut loistavasti leikkauksesta, jossa poistettiin kaksi rintalohkoa.

Capo on voinut ihan hyvin, ja jaksaa reippaasti lenkkeillä ja leikkiikin tyttöjen kanssa. Capolla on vahva suhde omaan tyttäreensä Vickanin ja he ovat kun paita ja peppu.

Molly on pysynyt terveenä, ihan loppuvuoteen asti jolloin talirauhanen tulehtui ja infektio levisi. Antibiooteilla ja suihutuksilla tilanne kuitenkin rauhoittui. Molly on tänä vuonna ollut koko vuoden Porvoon kodissa eikä ole nyt vieraillut Tampereen kodissa kuten edellinen  vuosi.

Vickan ja Windy kävi loppukesästä terveystarkeissa ja saivat molemmat terveen paperit. Vickan on osallistunut loppuvuodesta pariin koiranäyttelyihin Windyn kanssa. Windyn vuosi on ollut ok, on saanut olla terve. Joissakin näyttelyissä olemme käyneet ja yleensä erinomaisella palkittu. Ajatuksessa on ollut astuttaa Windyn, mutta tällä hetkellä muu elämäntilanne ei ole sitä sallinnut. 

Itse olen tänä vuonna istunut ensimmäistä kertaa Cavalieryhdistyksen hallituksessa ja mielestäni olemme saaneet paljon hyvää aikaiseksi. Jatkan vielä seuraavankin kauden, kiitos luottamuksesta.

Toivon että ensi vuosi on paljon parempi, kaikin tavoin! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta, mikäli joku vielä tätä blogia seuraa