Voi kauhistuksen kauhistus miten blogi taas jäänyt päivittämättä! Olen aikaisemmin sanonut ja syyttänyt FB:tä siitä että blogi jää vähälle huomiolle nykyään. Näyttelyt yms tapahtumat tulee päivitettyä sinne ja sen takia unohtuu blogi. Kevät on jo melkein mennyt ja kesä tekee tuloa. Koirilla on ollut kaikki hyvin (kopkop). Molemmilla tytöillä oli juoksut, ja ihmeen hyvin meni taas kerran. 

Parissa näyttelyssä ollaan käyty. Molly piipahti pentunäyttelyssä. Lahden erkkarissa oli karvaton Capo, Vickan ja Molly vielä pennuissa. Mollyn Cindy-mamma voitti pentujälkeläisluokan johon Molly luonnollisesti osallistui, ja Royalwood'sin pentukasvattajaryhmä oli kakkosia mutta muuta suurta menestystä ei ollut. Vickan nuorissa EH:lla ja Capo- karvaton valioden ERI. 

Molly debytoi junnuissa Tampereella EH:lla, mistä olemme todella tyytyväisiä mamma-kakkosen kanssa (Mollyn toinen omistaja). Mollylla tällähetkellä käänteinen saksipurenta joten EH on ihan huippu. Vickan esiintyi kovin vaisusti, juoksut voi olla toki osasyynä, ERI:n sai kuitenkin mutta ei muuta. Sovimme tyttäreni kanssa että Vickan pitää lomaa näyttelykehistä toistaiseksi. 

Molly (ja minä) vietti myös pari päivää Tampereen laumansa luona ja kivasti sopeutui taas synnyinkodin laumaansa vaikka edellisestä tapaamisesta oli kulunut harmittavan pitkä aika. No käsällä pääsee sitten taas Tampereen kotia iloistuttamaan. 

Capon esikoiset, eli Bobattaren pentue täytti jo neljä vuotta- onnea heille! 

Kesälle meillä ei ole suuria suunnitelmia. Ilmoitin Capon, joka rakastaa olla kehässä Tuusulaan heinäkuun alussa. Mitään se ei voi sieltä ns. 'saada' mutta tulee Mollyn tueksi mukaan ja myös siksi että tykkää niin paljon olla kehissä. Toivottavasti pystyn itse esittämään ainakin Capon, oma jalka ollut koko kevän huonona. 

Bamse-melkein veteraanilla kaikki myöskin hyvin. Hieman enemmän itsepäisyyttä, jos vaan mahdollista, on ehkä ollut havaittavissa. Maaliskuussa oli kulunut vuosi kastraatiosta ja kyllä ne miestenvaivat vaan hävisi pallien mukaan. Ei ole poika päässyt lihoamaan eikä turkkikaan kovasti muuttunut. Hieman pehmeämpi ja aavistuksen runsaampi kun ennen kastraatiota.

alle taas kuvia meidän laumasta

Vicka, Bamse ja Molly

Molly, Vickan, Capo ja Bamse

Molly Tampereen perheen mökillä

Tampereen perhe Nelli, Ellen, Cindy-mamma ja Molly

Capo-iskä, Vickan-tytär kohta 2 v ja Heta-mamma kyläilemässä 

Bamse nayttii kevästä (ja haukkuen komentaa mammaa heittämään palloa)

Kohta kesä